Aamu valkeni surkeena, vettä satoi ihan liikaa vapaaehtoista ulkoilua aatellen. Otettiin sitten aamupäivä rauhallisesti ja odoteltiin kelin kehittymistä. Sadehan lakkasi aikanaan ja käytiin hieman ulkoilemassa (= paistelemassa makkarat kummitustalolla) UKK-puistossa.
Seuraavan päivän ennusteita tietenkin kateltiin tiiviisti, lupasi kuivempaa ainakin aamupäiväksi. Nopean ja helpon neuvottelun jälkeen päätimme jäädä toiseksi päiväksi. Eiku vauhdilla paikalliseen vuokraamoon, että pääsee aamulla heti liikkeelle.
Vuokraamosta irtosi hieman ehkä korkeahkoon hintaan tämän hetken muotipyörä eli fatbike. Normi 29" maasturin olisi saannut halvemmalla, mutta koitetaan tämmöstä. Ja jos reitille sattuu liukkaita kiviä/juuria tms. voi olla parempi vaihtoehto. Illalla sitten kattelin reittejä ja netistä löytyi lupaavasti nimetty valmis jälki: kolmen tunturin kierros minkä sitten latasin garminiin.
Aamulla ei sitten sadellut läheskään niin pahasti. Aamiaisen jälkeen hyppäsin pyörän selkään ajatuksena kiikkua Kaunispäälle toiselle aamukahville. Reittijälki vaan lähti ikävä kyllä toiseen suuntaan, joten ajelen sitten reitin "väärinpäin". No, ennemmin otan vaikeammat osat alkuun ja iltapäivällä mahdollisessa sateessa tempoilen latupohjaa pitkin majoitukseen. Näkeehän sen jäljen ruudulla, tosin joutuu olemaan tarkkana, kun ei garmini piippaa enää reitiltä poistumisen takia. Muutaman kerran ajelinkin ihan omia polkuja.
Reitti kulki paikallisia kelkkauria ja muita polkuja pitkin. Paikoin poluilla oli isoakin murikkaa ja vettäkin paikoin. Hyvin kuitenkin fätillä pääsi, tarvinut ihmeemmin jumpata. Paitsi tietenkin kun kiivettiin tunturien päälle, pahimmissa paikoissa joutu jopa tunkkaamaan. Sadekuurot ja tuuli vähän kiusasi ajelua, mutta muuten alkumatka oli aivan loistavaa.
Tunturien ylityksien jälkeen reitti vei latupohjalle / retkeilyreitille. Ei onneksi samanlaiselle kuin Levillä. Täällä ei ole levitetty muhaa pohjalle, vaan oli kovapintaista ja paikoin epätasaista pohjaa. Hyvin rullasi pyörä eikä yhtään sylettänyt ajaa. Reitti vei Luton taukopaikan jälkeen UKK-puistoon, sinne ohjaa myös informatiiviset opasteetkin, joten kait siellä sitten sen verta saa ajaa.
Vaikka reitti oli ihan ajettavaa, niin Kaunispäälle vievän reitin kohdalla iski hulluus. Käännyin helpolta reitiltä vähän haastavammalle ja kiikuin taas Kaunispään huipulle :) Saipahan taas lasketella loistokkaan polun alas. Sitten vaan palauttamaan pyörä ja laittamaan sauna lämpeneen. Sadekkin lopetti sopivasti
Alla ajamani 3+1 tunturia reitti:
Stravan nousumetreihin ei ole luottamista, mistä lie kartoista arpoo metrejä. Garminin barometrin mukaan nousua tuli 808m. Tosin ei siihenkään ole luottaminen, en kalibroinut sitä ja keli vaihteli päivän aikana. Mutta oli nousua ihan riittävästi.
Reitti olisi ollut ajettavissa 29":lläkin ja reittejä löytyisi lisääkin valmiina. Saattaapi olla että tänne pitää palata uudelleen. Tosin tuon silloin oman pyörän.
Aamulla sitten kasailin vajaan lastin pyörään. Laukussa oli sadekamppeet ja irtohihat sekä pientä evästä. Eipä tarvinnut paljoa aukoa laukkua, mitä nyt aurinkorasvaa välillä kaiveli. Päivä olikin aivan erillainen aikasempiin, aurinko paistoi ja oli turhankin kuuma. Katos kun tuuli oli kääntynyt; myötäisestä pohjoistuulesta etelänpuoleiseksi vastatuuleksi. Jee, 200km vastatuuleen.
 |
| Miksi ei ovet aukene |
 |
| Sopivasti kohdalle sattunut patio Peurasuvannossa |
 |
| Sodankylä |
 |
| Suoraa riittää 5-tielläkin, liikennettä on huomattavasti vähemmän |
Päivä oli aikalailla pelkkää siirtymää, nelonen oli tutun tympeä ajaa liikenteen takia, vitonen oli parempi ja jopa ajamaton Pelkosenniemelle asti. Muuta ihmeellistä päivän aikana ollut kuin selfien otto Antin kanssa. Maalikin oli tuttuun tapaan mäen päällä. Ei ole noihin liikennemerkeissä oleviin prosentteihin luottaminen. Kerontien alapäässä merkissä oli 8%, garmini taisi näyttää pahimmillaan 11%. Outoa kyllä tien toisessa päässä merkkiin oli sitten merkattu 12%. Oli miten oli, kova mäki minkä kuitenkin ajoin ylös asti. Pyhällä ei vaan siten saannut enää ruokaa klo 20 jälkeen, no huolto onneksi toimi mallikkaasti, kiitos siittä.
Tässäpä melkosuora reitti Saariselältä Pyhälle, mäkiä kyllä riitti tällekkin välille.
Aamulla heti kevennetyn aamiaisen (hotelli kevensi, en minä pekoni yms herkut puuttu) lähdin suuntaamaan samalla varustuksella Rukalle. Päivästä muodostui samanlainen siirtymä kuin edellisestä, kohokohtina sotamuistomerkit ja uudet maisemat, pettymyksinä tuulen suunta ja Kemijärvi sekä mooseksen kuru.
 |
| Kemijärvi, taas saa viivata yli yksi kunta ajetuista kunnista |
 |
| Ite järvi |
 |
| Virtahepo |
 |
| Itäraja lähenee, alkaa olemaan sotamuistomerkkejä |
 |
| Salpalinjan bunkkeri |
 |
| samaisessa risteyksessä oli sopivasti kahvila/kauppa |
 |
| Napapiirin raja Suomulla |
 |
| Tuulenpesän (kahvila keskellä ei mitään) pihassa on isompi "lumiukko" |
 |
| Mooseksen kuru, on muuten talvella paljon paremman näköinen paikka |
 |
| Vastatuuleen painaessa tuli mieleen kuvassa olevan hyvä sijoituspaikka polkupyörälle |
 |
| Ruka! |
 |
| Vastaanottokomitea ei herättänyt luottamusta, uskaltaako täällä jättää pyörä ulos? |
Se oli toinen melkopuuduttava siirtymäpäivä. Rukalla vietetään "lepopäivää", jospa vuokraisi maastopyörän. Vaan eipä sittenkään, vettä tulee aamusta ja päivästä aivan liikaa. No kuljailtiin sitten muuten vaan kylillä
Pitänee joskus toiste tulla tänne ajeleen maasturilla. On käsittääkseni maastopyöräilyn harrastaja sotkeentunut Rukan reittien suunnitteluun. Ilta saunottiin ja tankattiin. Huolto lähtee Ouluun ja mää etelään. Lauantai aamusta lähtisi Kuopiosta risteily Savonlinnaan, voisi olla hieno kokemus tuo kanavaristeily. Keskiviikko ilta ja matkaa vajaa 600km ...
Allakuitenkin siirtymän jälki:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti