Kesäreissu 2

Tässä olen jonkin aikaa tuskaillut nykyisen laukun koon kanssa. Pidemmille reissuille tarttis isomman kuin tuo 9l Carradice Barley on. Carradicen valikoimista löytyy isompi, mutta samalla pitäisi telinekkin vaihtaa. Ei iso ongelma, mutta kuitenkin jäi tilaamatta.

Apiduran ja muiden valmistajien vastaavien laukkuja kattelin. Tuollaisiahan käyttää moni oikea pitkän matkan pyöräilijäkin. Jäi kuitenkin tilaamatta.

Ortlieb julkaisi keväällä oman version laukusta, veden pitävä ja varustettu ilmanpoistoventtiilillä. Vieläkö paikallinen kivijalka tilasi niitä toimiston viereen, niin tarttui mukaan.

Ja kun on uusia varusteita, pitää ne koekäyttää. Eiku junalippu heltsinkiin ja ajellen mutkien kautta takaisin. Ja samalla pääsi osallistumaan randonneur-tapaamiseenkin.

V

Varsinainen retki alkoi HSH:sta tutulta paikalta ja alun reittikin myötäili sitä jonkin verran. Suunnaksi otin Lohjan missä on mielenkiintoinen museo, joka jäi käymättä 2014, kun oli muka kiire.

Kohteena oli siis Tytyrin kaivosmuseo, minne saavuinkin vastatuulesta huolimatta ajoissa, kerkesin syömään ennen kierrosta. Tutustumisen arvoinen paikka, kannattaa käydä. Ainoa harmistuksen aihe oli se ettei kaivokseen menty hissillä (poistettu käytöstä 2015) ja että piti opastetussa ryhmässä kiertää. Enemmän olisi saannut irti jos itekseen olisi saannut kulkea ja lukea opastaulut rauhassa kuten Outokummun kaivosmuseossa, missä kävin 2007.

Takaisin lähdin toiveissa ajaa myötätuuleessa, mutta tietty tuulen suunta oli hieman muuttunut niin sai paluumatkallakin hieman polkea. Paluumatkalle osui myös Kuninkaantie, minkä kartoitin jo ennen kameran hankintaa; 2004 tai 2005. Taisin ajaa sen myös 2011, ei voi varmasti muistaa.

Kuvittelin Kuninkaantien olevan huonokuntoinen, kunnes pääsin Espooseen. Espoo oli vaan yhtä isoa työmaata Lauttasaareen asti. Alkuperäinen suunnitelma vei kyllä osin sorapintaiselle rantareitille, mutta näytti aikaa kuluneen sen verta että aattelin oikaista; onhan espoo ajettu ennenkin läpi, mm. 2004, 2005 ja 2011 ja useaan otteeseen Matinkylään asti. No kallion hotellille löysin. Siinnä pikasuihku ja randonneur tapaamiseen syömään. Mutta hotellia vastapäätä ollut hese houkutteli tyhjän mahan luokseen, niin juodaan sitten vaan tapaamisessa.

Alla ajettu mutka:

Vanha Porvoo, en ajanut mukulakivi mäkeä ylös, taaskaan

Loviisan kirkko

Aamulla heräsin niin, että pääsin heti 7 aamiaiselle. Hieman viellä arvoin suuntaa, kun oli itätuulta luvassa koko päiväksi. Päätin kuitenkin lähteä itään; lännessä käyty, pohjoiseen suora vastatuuli eikä etelään pääse pyöräilen kovin pitkälle. Edelleenkin oli tuttuja teitä Loviisaan asti, viime kesänä ajoin Loviisasta hellsinkiin puoli unessa kun suoritin 600km brevettiä. Sitä ennen olen muuten vaan retkeilly suunnalla ensinmäisen kerran 2004.

Ei pidä hurjastella

Ruotsinkylän Gulf-baarissa on aika pysähtynyt jonnekkin 60-70-luvulle.

Hieman sorapätkääkin, hyvin kulki

Ankkapurhan teollisuusmuseon rakennus, ei ollut auki

Loviisasta jatkoin vielä tuttuja teitä kunnes käännyin pienemmille teille Ruotsinkylän suuntaan. Gulf-baarissa täytin juomapullon ja nautin limonaatia. Matka jatkui sorateiden kautta Anjalan kartanolle ja Ankkapurhan teollisuusmuseolle. Harmillisesti olin sen verta myöhään ja vääränä päivänä liikkeellä ettei alueeseen päässyt sen enepää tutustumaan. Joten kahvien jälkeen polkasin Myllykosken majoitukseen.

Alla päivän etappi:

Hiljainen on Myllykosken kylätie klo 7 lauantai aamuna

Tuttu taukopaikka

Kouvola näyttää parastaan

Verlan museoalue

Kalliossa pitäisi olla vanhoja graffitteja

Myllykoskelta lähdin heti aamusta liikkeelle. Aamiaisen sain haluamaani aikaan, kun se tuotiin jo illalla jääkaappiin. Puurot ja pekonit puuttui, mutta eipä ollut hintakaan paha.

Toiset aamukahvit aattelin juoda Kouvolassa, mutta reitille ei sattunut kahvilan tapaista. Pinkkiin hotelliin en viittinyt mennä kahville eikä muu harmaa betonikeskus houkutellut sekään. Joten jatkoin matkaa Valkealaan ja nautin kioskin kahvit kadun varressa.

Loppumatkan Verlaan sai nautiskella mukavista pikkuteistä ja sorapätkistä; 28mm kumi sopii paremmin soralle kuin 25mm. Verlassa olin vajaa ½h ennen opastuksen alkua, niin kerkesin kahvit juomaan mutten syömään.

Itse museoalue oli ihan hieno ja kierroksen opastuskin ok. On vaan vanhoja tehtaita ennenkin nähty, niin hienoinen pettymys kuitenkin oli. Kalliomaalauksiakaan en erottanut läheisestä kalliosta.

Verlassa kiertelyn aikana keli heikkeni. Jatkoin matkaa syömättä kun ei nälättänyt, virhe. Jaalassa alkoi jo tuntumaan jaloissa ja Vierumäellä tiputteli hieman vettä. Päätimpä siinnä, etten koita keritä Jyväskylään klo 1 bussille, vaan hyppään sen kyytiin jossakin välillä.

Missä on tasa-arvo? mää olisin niin just halunnut ratsastamaan

Yksi mukavimmista teistä mitä ajellut, 428 Pertunmaa-Joutsa

museoitu silta sielä jossain

Auringonlasku Joutsassa

Matka Vierumäeltä vei läpi Heinolan keskustan, tulipa tämäkin kylä nähtyä. Hieman sai eksyillä ennenkuin löysi vanhan vitosen. Mukava mutta isohko tie. Ylä-Paljujärven kohdilla piti hetki miettiä, lähdenkö pikku tielle kohti Hartolaa vai käynkö Kuortissa syömässä hetken vitosta ajaen. No kun ei taaskaan ole tullut syötyä ja aikaa oli, niin hetkeksi vitoselle. Onneksi vain 1km tms. ja pääsi pikkutielle. soraa mutta hyvin meni sekin.

Kuortin apsille pääsin ajoissa. siinnä syödessä päädyin ajeleen pidemmälle, kun taas aikaa oli. Hartolan sijasta menen tuttuja teitä pitkin Joutsaan. Sieltä pääsee pikkuteillekkin mukavasti jos tuntuu siltä että pitää jatkaa yön läpi.

Joutsaan pääseekin pikkumukavaa tietä pitkin, suosittelen. Ja olihan siellä pari muutakin maantiejyrää. Klo21 läheisyys vain haittasi hieman. Joutsassa kävin apsillä syömässä ja mietin mitä tekisin. Siinnä ilmeisesti herätin huomiota kun paikalliset tuli kyseleen olenko eksynyt vai muuten outo? No, minen koskaan eksy maantiellä, aina tiiän missä olen ja minne menen. Bussin saapuessa, ollut ongelmaa nostaa pyörää kyytiin. Ja ilmeisesti nykyään pyöräpaikan saa varata etukäteenkin? No aina on pyörä sopinut kunnollisten bussiyhtiöitten kyytiin. Ei vaan erään onnettoman busseihin, 

Alla mitä garmini suostu tallettaa, alko Joutsassa sekoileen. Jäi sitten päivän paras pätkä reitiltä. HA! menkää ite ajamaan!

Tuttu kaide Jyväskylässä

Auringon nousu Oulussa

Auringon nousun aikoihin pääsi Ouluun. Eipä sitä saannu oikein nukuttua bussissa, mutta onneksi on lomalla niin sai seuraavan päivän ihan notkua.

Niin ja laukusta. Sehän toimi ihan hyvin. Hieman hankala käyttää ainoana laukkuna, kun kaivelet sieltä jotain akkupakettia tms. Perä jää helposti roikkumaan, jos ei kunnolla pakkaa. Ilmanpoistoventtiili voisi olla tehokkaampi, mutta tyhjenee se nytkin. Pääasia kuitenkin, että kamppeet pysy kuivana eikä heilunu ainakaan haittaavissa määrissä.

Käväsin lähes tyhjän laukun kanssa Ruununhelmessä lounaalla. Mukavasti kulki mukana, vaikka hieman ehkä hassulta näyttää tyhjänä.

Loppu lähenee ...