Maratonpyöräily

Jo useampana kesänä olen harkinnut osallistumista Maratonpyöräilyyn, mutta aina ollut mukamasti oma "pidempi" lomareissu esteenä samoihin aikoihin. Ok, Lontoon reissu sattu oleen juurikin samaan aikaan. Muulloin olen ollut lähinä laiska.

Nyttenkun ei ollut sen ihmeellisempiä reissuja, päätin osallistua tähänkin ajoon. Ja ilmottauduin retki2-sarjaan (ajonaikainen nopeus n.30kmh). Hieman kyllä lämmittelyajot paino jaloissa, ja mietinkin vaihtamista hitaampaan ryhmään. Mutta kun retki2:n oli osallistumassa useampi tuttu pyöräilijä, niin päätin olla vaihtamatta.

Kilpisjärvelle siirtyminen tapahtui bussilla, reissun tympein vaihe mutta hengissä selvisi maisemia katellessa. Jonkun kuvankin nappasin lounas- ja kahvitauolla ja vauhdistakin.

 Pyörät kulkivat määränpäähän rekkakuormassa, ehyenä pääsi spessukin perille.

 Lounasta syötiin Lappeen loman pihalla. Samainen paikka pelasti viime kesän tonnisen, kun poljeskeltiin hellekeleissä ja juomat/suolot meinasi loppua kesken tälläreitillä,

 Kilpisjärvelle saavuttiin illasta just sopivasti hakemaan kaupasta hieman urheilujuomaa illaksi. Iltapalan ja saunan jälkeen olikin sopiva hetki käydä maate odotteleen aamua.

 Aamu selkeni aurinkoisena ja yllättävän lämpimänä. Mikä ei tietenkään tälle kropalle lupaa hyvää. Kuten jo aikasemiin lomalla olen tottunut, heräsin ajoissa katteleen 1. ryhmän lähtöä ja aamiaiselle. Sitten saikin pakkaila omat kamppeet valmiiksi ja mennä tien varteen odotteleen lähtöä.

 Vaikka ryhmässä ajettiin, alkoi vauhti tuntumaan jaloissa. Siksipä sitä taktisesti sijottautui tauolta lähtiessä eturiviin tai vasemman letkan kärkeen. Pysty tekeen kevennetyn vetovuoron lähdössä tai jopa pääsemään seuraavalle tauolle ilman vetovuoroa. Eikä kyllä keli tehnyt tätäkään liian helpoksi. Viimeisen tauon jälkeen alkaneella vapaavauhtisella etapilla laskinkin vauhtia ja ajelin parin muun kanssa kaikessa rauhassa Äkäslompoloon yötauolle.

 Terassilla sitten kelepasikin 3. luokan palautusjuoma. Mitänyt ensinmäisen annoksen sain vuotavasta lasista, kerinnyt edes maistamaan. Toista nauttiessa sai sitten katella kova kuntoisten perille pääsyä, lähtivät aamulla liikkeelle n.2h myöhemmin, perillä olivat jäljessä enää n.30min

Sitten vain saunaan ja syömään. Ei pääse tälläkään reissulla laihtumaan, varsinkin kun ajon aikana taukopaikkoja oli n.40km välein ja tarjolla oli aivan riittävästi leipää, banaania, soppaa ja muuta. Päivän lopussa vaan meinasi vesi loppua, taisi helteet yllättää järjestäjätkin.

 

 2. päivä valkeni sateisena. Ensinmäinen ryhmä saikin lähteä ukkossateen saattelemana kohti Torniota. Sade kuitenkin lakkasi ennen omaa lähtöä, niin sai pistää sadetakin varuiksi takataskuun, mistä ei sitä tarvinnukkaan poistaa kuin vasta maalissa.

 Reitti kulki Tornio- ja Muoniojoen liittymiskohdan ohitse. Vauhtia vaan sen verta ryhmässä että kuva on viime vuodelta.

 Ikipeesari ite.

 Pellon läheisyydessä takarengas otti ja tyhjeni vauhdilla. Hallitusti sain kuitenkin käännyttyä pois letkasta. Huoltoautokin oli aivan perässä, niin eiku ukko ja pyörä kyytiin ja läheiselle taukopaikalle rengastöihin. Rengasta tarkastaessa löytykin iso reikä päälykumestakin, ei näemmä michelin lithion2:t ole tarkoitettu tälläisille pidemmille matkoille. Kerkes niillä kait pari tonnia ajaa ennenkuin oli roskiskamaa. Tekninen huolto vaihto alle uudet kumet silla aikaa kun täytin pullot ja nappasin vähän purtavaa, kiitos siittä heille.

Loppumatka rullailtiin Tornion kadulla koko porukan voimalla. Hieman rauhallisemminkin katuosuudet olisi voitu ottaa. Takaa tullut koitti takakiekkoa omalla etukiekollaan. Itse säilyin pystyssä mutta takana tullut kaatui. Onneksi ei kuitenkaan käynnyt mitenkään. Uuteen takakumeen vain tuli pahemman sortin naarmut, että taisi olla sen kilometrit siinnä. Tosin tuo kisakiekkokin on tainnut muutenkin kuluttaa laakerit loppuun, sen verta on sivuttaisliiketta kiekossa. Eikä ole ajettu vasta kuin n.20 000km tuolla kiekolla. No, onneksi kasautin keväällä uuden takakiekon, niin pystyy jatkaan ajeluja.

Maaliin tultiin torvisoittokunnan soittaessa Norbergin möljälle. Hieman samppakaljaa kitusiin ja hotellille saunomaan ja palautusjuomaa nauttimaan. Iltatapahtumassa sitten palkittiin ansioituneet kuskit ja kaikki saivat mitallin.

Kaikenkaikkiaan mukava tapahtuma. Olisi vaan voinnut lähteä hieman tuoreemmilla jaloilla liikenteeseen. Tulevinakin kesinä voisi osallistua, jos ei satu olemaan muuta ohjelmassa. Sen verta mukavasti meni matka helteistä huolimatta, että pitää taas harkita ensi kesän ohjelmaa.

Maanantaina saikin sitten mennä toimistolle lepäämään. Ja kait se oli paikallaan lomalla n.2500 poljetun kilometrin jälkeen. Seuraavana lauantaina lähdettiin tietenkin taas hieman poljeskelemaan.