Hiljaista tonnilla

On ollut tässä hieman hiljaiseloa. Mitäpä sitä kirjoitteleen kun ajelee vaan lyhyttä lenkkiä; 100km taitaa olla pisin lenkki edellisen postauksen jälkeen. Tässä summailin tämän kevyen kuukauden kilometrit ja huomasin että ei ollutkaan ehkä niin kevyt. Tonni rikkoontui tänään. No, lupaan ensi kuussa pyöräilen vähemmän. Alkaa marraskuu ja marraskuun surkeat kelit. Toivottavasti jopa, tämä syksy on ollut ihmeen hyvä; ollut kuivaa ja lämmintä. Lumetkin kävi sen verta, että sotkivat pyörätiet sepelillä ja vaihoin yhteen dynamokiekkoon nastat alle. Nyt ei ole mitään tarvetta nastoille, mutta maraton wintterin sepelin kestävyydelle kyllä.

Se miksi toivon hieman surkeita kelejä, vaikka se 200km lenkki kummitteleekin takaraivossa, on se että pitäisi alkaa kuntouttaan selkää. Viime talven salitreenit auttoi siihen siihen malliin että tämäkin talvi vietetään salilla, se mitä pyöräilyltä keritään. Nyt kun ei ole huhtikuun jälkeen käynnyt selkää treenaamassa, niin alkaa kivut ikävä kyllä palautuun. Ei niin pahasti pyörän päällä, mutta autoillessa. Kävin tässä töitten takia mutkan Vaasassa; reilu 600km autoilua vastaa helposti 200+km pyörälenkkiä. Ensi viikon leppäilen; käy kuin tiistain hittailla ja palauttamassa viime vuoden 08-lenkin vuoden pyöräilijä pokaalin seuraavalle luovutettavaksi. Tais olla Oulun pyöräily piireissä heikko vuosi 2012, kun mulle tuon törkkäsivät säilytykseen.

 Kun sitä ei paljoa ole poljeskeltu, niin ei ole kuviakkaan tarjolla kuin muutama eri lenkeiltä.

Syksyinen työmatka

08-lenkki Haukiputaan suunnalla

Pyörät järjestyksessä Martinniemen ABCllä

Ouluun saatiin pikku mäki; Ruskotunturi. Vanha kaatopaikka vaan tuoksahtaa kun puuskuttaa huipulle.

Oikeitten syksykelien aikaan

Loppu kuun leppäilen, alkukuusta on muita kiireitä viikonloppuisin. Seuraavan; marraskuun kakssatasen ajanen loppukuusta. Sitä ennen haen kulkulätkän kuntosalille ja alan huoltaan keskivartaloa ensi kesän koitoksia varten.