Sorasyöte 2014

Alkaa tää mun kirjoittelu toistaan itseään. Kävin ajelemassa Sorasyöte-tapahtuman kuten viime syksynäkin. Nyt vain oli 60km sijasta 70km tuskaa, kun järjestäjät olivat lisänneet 10km ketunlenkin reitille.

Viime sysksystä "viisastuneena" en lämmittelyksi ajanut 200km lenkkiä, vai 85km ja nekin tasaisilla Tyrnävän seuduilla. Tuskaa se kuitenkin oli nyttenkin. Jo ennen Iso-Syötteen nousua mietin oikasemista lähtöpisteeseen. Muttakun ajaa autolla Syötteelle ja takasinkin viellä, niin pitäähän sitä "nauttia" koko rahan edestä.

 Tästä se alkaa, Pikku-Syötteen huipulta, jonne jotku hullut hiihtää sulan maan aikaan. Ei sen tarvi olla iso vika, kun vika on korvien välissä. Sää oli tuulisempi kuin edellisinä vuosina, joten lisäsin irtokamppeitten lisäksi tuuliliivin ja silkkihanskat. Tuuliliivi oli ok, mutta silkkihanskat aiheuttivat liukkaudellaan ylimääräistä sydämmentykytystä ensinmäisissä polkulaskuissa. Siirtyivät samantien Iso-Syötteen nousun alussa takataskuun, vaikkeivat siellä lämmittäneetkään laskuissa kylmettyviä sormia. Onneksi reitillä riitti nousuja, niin lämmintä verta riitti sormenpäihinkin.

 Kovempi vauhtiset jättivät jo ensinmäisellä sorapätkällä. Isolle-Syötteelle asti ajoin 40km lenkkiä ajavan seurassa, sen jälkeen sai nauttia omasta seurasta kun 60/70km reitti käväsee kevyen mutkan huipulla.

 Tää nousuhan on jo tälle kesälle kertaalleen noustu maantiepyörälläkin, niin pitäähän sitä cc:lläkin päästä ylös asti vaikkei Oulussa vähemmän tarvittava 28-piikkinen takaratas suostunut pysymään paikallaan. Onneksi edessä on pienempänä rattaana 29-piikkinen (laitettuna kärryn vetämistä ja talviajoja varten) niin huipulle pääsi täällä ja muuallakin ajamalla; hitaasti mutta hartaasti.

 Huipulta pääsi vähän helpommalla alas. Mitä nyt jarrupalat taas kului, mutta onneksi ei vanne kuumennut. Levyjarruthan tietty auttais, ja kun poltteliskin niin lompsa ei tykkää. Olishan ne hyvät talvellakin, arkipyörässä, olishan?

Pakko myöntää, rikoin nopeusrajoituksia alamäissä :( Onneksi ei ollut polliisia paikalla tutkan kanssa. Kameroitahan ei näillä teillä ole kuin taskussa.

Tuleehan se maali kun vaan jaksaa pyörittää. Maaliin nousin "luutapyörän" kanssa, kun mulla minnekkään kiire ole. Hyvin oli reittimerkattu ja järjestelyt toimi muutenkin hyvin. Osallistujat vaan puuttuu. Parikymmentä taisi startata reitille. Mihinkähän kaikki paikallisiin CC-kisoihinkin (56kpl) osallistuneet olivat menneet kun ei järjestetty tapahtuma kelepaa. Ei Oulun seudun soratiet ole näitten verosia. No, toivottavasti tämä ei kuole tähän (kuten Kuusamo GT:lle taisi käydä. No itteäkin saan syyttää kun en maaliskuussa osallistunut huonoja kelejä ja lyhyttä matkaa syyttäen), vaan järjestetään uudelleenkin ensi syksynä.