Pyöriä 10v 10kpl

Pyöräilyä on nyt tullut enemmän ja vähemmän harrastettua n. 10 vuotta. Sinä aikana on ollut jo jokunen pyöräkin, 10 kpl. Hellsingissä asuessa piti laittaa jokin pyörä että saa vähänkään liikunnallista harrastetta. Kun säilytystilat oli mitä oli ja tietoisuus innostumisesta epävarmaa, sai Bilteeman Yosemite kelvata aluksi. Eihän siinnä vaiheessa viellä tiennyt yhtään mitä pyörältä edes haluaa muutakuin että pääsee sillä kesäisin töihin ja terassille... kahville.

Pystyhän sillä ajamaa, ja kun ei paremmasta tiennyt niin mukavaa oli. Kaikkiaan n.7000km ajoin tuolla, Ahvenanmaalle ja takas, Hellsingistä Kemiin ja sieltä viellä Nuorgamiin. Minne se sitten jäikin täysin palvenneena. Kun viimeisen 100km rikkinäisellä keskiöllä vääntää maaliin, niin tulee mieleen että voisi uuden ja paremman pyörän laittaa.

Lomareissun päätteeksi käveleskelin Kemin paikalliseen pyöräliikkeeseen kattomaan käytettyä pyörää. Uuden hybriidin päätin katella syksyn alennusmyynneistä. Matkaan tarttui Cresentin maasturi, jolla kokeiltiin sitten maastoajoa ja ajeltiin talven työmatkat.

Syksyn koittaessa Oulun paikallisesta liikkeestä hain tarjoushybriidin retkeilyä varten. Sopivaan hintaan tarttui Scott Sporster P5.

Cresentin päätin hävittää seuraavan syksynä ja laittaa paremman maasturin, sen verta mukavaa oli soillakin ajella. Cressu katosi työtoverille sopivaan hintaa, bussilippu kaupungille ja 4x Velkopopovic Dark:ia. Kaupunki reissulta tarttui mukaan Felt Q600 etujousitettu maasturi.

Kesällä ajelin kyllä enemmän Scottilla, mm. mutkan Itä-Suomessa.

Reissu päättyi tekniseen keskeytykseen Kuopioon. No tekniseen ja alla olevan kuvan mukaisiin tunnelmiin:

Tuli sen reissun kilometrit täyteen itä-suomen mäissä vastatuuleen painaessa :) Pyörän pikkuvian, vanne alkoi vipattaan, olisi voinnut korjauttaa helpostikkin. Eipä siinnä ongelmaa kun joustavan ohjelman lomalla olin. Kattelin sitten siinnä Kuopio Thriatlonia aikani kuluksi. Virhe. Näytti pyöräilyosuus hauskalta ja vauhikkaalta. Ja siittähän tuli polte hankkia ensi alkuun kokeiltavaksi käytetty maantiepyörä paikallisesta (Oulu) liikkeestä; ensinmäinen ja (toistaiseksi) ainoa italialainen peto; Atala 300 SLR, runko italialaista alumiinia ja vaihteisto campagnoloa.

Atalalla sitten uskallauduin ensikertaa 08-lenkillekkin. Ainoa vaan että tuntu pieneltä ja italialainen vaihteenvaihtolokiikka ei napannut. Mutta tästä se alkoi se oikea alamäki meitin pyöräilyssä eikä pohjaa vielä näy.


Feltillä ja Scotilla mentiin rospuutosta seuraavaan kevääseen, kunnes sattui työtapaturma. Myin Scotin työkaverille. Piti sitten siinnä keskellä kuuminta pyörän myynti sesonkia tunkeutua itekki paikalliseen pyöräkauppaan hakemaan uutta. Tietoisuuden lisäännyttyä oli jo vaatimuksia pyörälle; vähintään Shimano Deore-tason vaihteisto ja mielellään levyjarrut; pyörälläkun on tarkoitus ajaa lastattunakin pitkiäkin matkoja. Tällä kertaa mukaan tuli kotimainen kasaus; Rossano Hybrid premium.

Ja Rossanohan vei töitten ohella hieman kauemmaksi, ensin rannikkoa pitkin hellsinkiin...

 ... seuraavana kesänä Jäämeren rannalle asti. Ja hauskaa oli koko rahan edestä. Vois luulla että löysin oman kesälomasapluunan.

Samana vuonna keväällä kuitenkin sattui taas työtapaturma. Möin Atalan työkaverille?! Ei auttanut kuin mennä taas paikalliseen pyöräliikkeeseen ihmetteleen valikoimaa. Nyt kuitenkin luulin tietäväni taas mitä haluan; cyclocrossin vähintään Shimanon 105-osilla. CC:llähän voi ajaa niin maantielenkit kuin syksyiset soralenkit ja talviset lenkitkin, juu varmasti. Mukaan tarttui, kauppiaan mielestä liian iso, Felt F1x-cyclocrossi 105/Ultegra-osilla.

Mutta kyllä sillä pääs täysii ja kivuttomasti. Vaikka cc olikin, niin talven ajoin viellä toisella Feltillä, sillä maasturilla.

Se sitten koitti taas kevät. Ja taas sattui työtapaturma, myin Rossanon työkaverille. Prkl, työpaikat on vaarallisia. No, eiku kauppaan taas katteleen. Nyt johtoajatuksena on että vanha cc jää arki/talvi/retki-pyöräksi ja laitetaan kunnon maantiepyörä. Ja myyjän suosituksesta mukaan tarttui "oikean" kokoinen Cube Streamer Shimano Ultegran osilla.

Sillä mentiin täysii se kesä. Ja alkoi jo tyhmäpyöräilyn tauti iskeä pahemman kerran, kun osallistuin Röret Runttiinkin.

Edellisenä kesänä ajoin jo ensinmäiset pitkät matkat (ilman kuvaamista Pirkan ja Myllyn pyöräily) F1x:llä ilman vaivoja. Kyseisenä ja seuraavana kesänä Cubella selkäkivuista "nauttien" ensinmäisen Super Randounner suorituksen.

No tehty oli sekin. Ja talven ja arkiajot sekä retket ajelin Felteillä. F1x vaan vaati lisävarusteita, kun ei ollut tarakkaa. Mutta kuitenkin, sillä ajoin ensinmäisen monipäiväisen pikaajon hellsinkiin ja kesäloma reissut Itä-Suomeen ja vammautumisen takia nopeesti suunnitellun etelä-rannikon ajelun.

Lomamatkoilla felttiin liitetty kärry osottautui aivan loistavaksi keksinnöksi. En tule enää ikinä pyörälaukkujen kanssa retkeileen. On tuo kärry vaan niin pätevä retkeilyssä. Ja pikamatka osoitti ettei selän päälle kannata tavaraa laittaa, parempi investoida kuljetussysteemeihin.

Talvella sitten ihmettelin ja selailin nettiä. Ja löysin valitettavasti mahdollisen ratkaisun selkäongelmiin. Näillä mun, ehkä normaalia pidemmillä, lenkeillä olisi hyvä olla pitempi runko (maantiepyörän vaakaputki) kuin mulle myydyissä kisakireissä pyörissä on. Keväällä sitten kuljailin paikalliseen hakemaan kesää varten varustetäydennystä, niin mukaan sattui sopivan vaakaputken omaava hiilikuituinen cyclocrossi; Cannondale SuperX Rival.

Ja kyllähän cännärillä pääs maantielläkin vaikka cc oli siihen malliin että Cube lähti uudelle omistajalle. Kuten myös maasturi; Felt Q600 päivitettynä levyjarruilla. Feltin kanssa kyllä kävi taas työtapaturma, kun Atalan ostanut valitteli kun ei Atalalla voinnut talvella ajaa. No eipä ole kyseessä oleva toveri paljoa talvella pyörällä töissä käynnyt maasturillakkaan.

Cännärillä ajoin toisen Super Randounnerin ja mutta kesälomareissun ajoin Feltin ccllä, kun siihen joutui jo 10 000km jälkeen pienen välyksen takia vaihtaan keskiön. Kevyesti pääsi kärrin kanssa Aavasaksan huipullekkin.

Mitenköhä tuo makkoilukuva tonne eksy, kun piti olla kuva cännäristä 600km brevetillä. No on se sen verta mukava ajaa, että siinnä ajaessa vois samalla nukkuakkin. Eli parempi olla siis tuolla ojanpenkalla nukkumassa.

Viimeaikaiseksi muotipyöräksi on muotoutunut fiksi/sinkula-pyörä. Ja pitäähän muodin oukkuja seurata niin varastoon eksyi syksystä Tunturi Retkisuperin runko josta muokkasin ah niin muodikkaan sinkulan. Fiksikin olisi ollut takakiekon toisella laidalla, mutta talvea vasten en kerinnyt sitä kokeilleen ennenkuin parvekkeelle eksyi Peugeutin 80-luvun maantierunko, mistä rakentelin arkipyörän. Harmi vaan paikallisessa varoittelivat fiksikäytön rikkovan alkuperäisen eturattaiston, niin mennään nyt ihan vaan sinkulana. Ja mukavastihan se kulkee, nyt talvellakin kun on edessä ja takana dynamovalot. Vois kyllä isomman takarattaan laittaa mutta sitä kerkiä.

Kuten ehkä viellä viime vuodesta muistatte, lähin koittamaan typerää koitosta, joka päättyi kuten odotettavissa oli; keskeytykseen. Matkaa varten treenatessa totesin ettei 1. pyörän eli cännärin välitykset ole optimaaliset aivan liian pitkälle matkalla aivan liian mäkisessä maastossa. Niin tein kesän päämatkan vanhalla luotettavalla Felt F1x:llä. Keskeytykseen asti ajo oli mukavaa, Cännärin Ouluun sopivilla maantievälityksellä olisi noutaja jo tullut aikaisemmin.

Nyt päässäänkin syyhyn miksi kirjoittelen tätä. Tämän päiväisellä 08-lenkillä tuli Feltin mittariin 20 030km lukema. Viidessä vuodessa, pyörien vaihdellessa, Feltillä on ajettu n.4 000km/a vaikkei ole ollutkaan kuin yhtenä kesänä ns. ykköstykki. Ei alkuperäiskokoonpanosta ole kyllä enää jäljellä kuin runko, tanko, satulatolppa, etu- ja takavaihtaja sekä 10 vuoden aikana paras istuttu satula. Kaikki muu on vähintäänkin kertaalleen vaihettu.

Siin se on, lisää oottamassa. Ja kyl sillä viellä poljetaan monta tuhatta kilometriä. Vaikka mukamasti on liian iso, BAH!

Cännäri on nytten välitysten takia parvekkeella oottamassa kesäkelejä. Hieman kyllä polttelis vaihtaa kokemusten tuomaan tuntumaan siittä unelmapyörästä; jokin hipomaantiepyörään tai randounner-tyylin mukaiseen teräsrunkoiseen retkikulkimeeseen. Mutta tilisaldon onneksi osaan jo kuvitella mitä pyörältä tahdon, ja sellaista pyörää ei ole tarjolla paikallisilla liikkeillä. Mekaniikan pitää olla Sram Rival:ia tai parempaa (Sram RED on _liian_ kallis harrastelijakäyttöön, shimpaa en ota enää kun srammiin tykästyin) ja takavaihtajan medium-mallia, että saa 32-piikkisen takarattaan. Rungon kuviteelisen vaakaputken pitää olla 53...53,5cm pitkä. eli vaakaputken pitää olla slouppaava (vaikkei slouppaava vaakaputki sovi minun käsitykseen hienosta maantiepyörästä). Srammin sais varmaan runkoon kuin runkoon €uroilla, mutta onneksi sopivaa runkoa ei ole tarjolla (joojoo, voi sitä stemmin pituudella pelata €lla, tiedän minä sen).

Ei se onneksi kipeetä tee cännärilläkkään ajo, joten sillä mennään ensi kesä ja katellaan maailmantaloudellista tilannetta ja mallitarjontaa ensi talvena uudelleen. Pitää se cännärillä kuitenkin vähintään 20 000km ajaa ennenkuin vaihdetaan (kaudelle 2015, mittarissa onkuitenkin jo 14 000km).


Lisätään tähän loppuun viellä se, että ei asiantuntevan pyörän myyjän suosituksia kannata vieroksua, kun ensinmäistä maantiepyörää ostaa. Elä vaan mene hakeen sitä pyörää mistään marketista/biltemasta/suomen polkupyörätukusta. Älä edes sitä terass... arkipyörää.

Pyörän mitoitukseen kun vaikuttaa moni asia, kuskin fyysiset ominaisuudet; pituus, jalan pituus, taipuisuus yms. ja pyöräilytyyli. Jollekkin minun mittaiselle tempo/kisakuskille ehyellä selällä olisi cube ja atala varmastikkin olleet oikean kokoisia. Muttakun mun selkä on mitä on ja tykkään ajaa 200+km matkoja ja on jo jotain hajua mitä haluan, niin ei mulle se normimitoitus sovi.

Eli tutustukaa esim. Competitive Cyclistin koko-laskuriin ja kyselkää suosituksia esim. myyjältä ja koeajakaa pyörä. Ja hyvän pyörän saa aina myytyä etiäpäin. Kyllä se siittä selkiintyy, kun löydätte se pyöräilyn sisimmän ihanuuden; lyhyet tempot, pitkät matkat tai maastorymyämisen. Maastureistahan minen ossaa sanoa mithään, mut joku mielipide löytyy maantie- ja retkipyöristä :)

Ja loppukevennykseski kuvakollaasi vuoden 2013 ajeluista: